Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta 1809. Vuosisadan lopussa Venäjän keisarikunta tiukensi otetta suuriruhtinaskunnastaan. Helmikuun manifestilla 1899 keisari Nikolai II julisti, että Suomessa astuvat voimaan Venäjän valtakunnan yleislait. Tästä alkoivat niin kutsutut sortovuodet Suomessa.

Postikorttia käytettiin aseena venäläistämistoimia vastaan. Tunnetuimpia tuo ajan maalauksia on Eetu Iston taulu Suomi-neidosta, joka puolustaa Suomen lakia Venäjän kaksoiskotkalta. Maalauksesta tehtiin lukemattomia erilaisia postikortteja. Albert Edelfeltin kuvittama Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi vuonna 1900 protestina venäläistämistä vastaan. Kirjan kuvista tehtiin myös postikorttisarja.

Venäläistämistä vastustettiin myös julkaisemalla kortteja keisari Aleksanteri II:sta, joka oli ollut myötämielinen suuriruhtinaskunnan erikoisasemalle. Kortteja tehtiin myös erilaisista vaakunoista, lipuista ja muista kansallisista aiheista.

Venäläistämistoimien seurauksena suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin ja tilalle tulivat venäläiset merkit. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli surumerkin. Merkki liimattiin tavallisesti venäläisen postimerkin viereen ulkomaille lähtevään postiin, jotta näkyisi mistä maasta kirje oli lähetetty. Surumerkki kiellettiin heti, mutta sitä käytettiin silti.

Sortovuosien ja ensimmäisen maailmansodan aikana julkaistiin sekä Suomessa että ulkomailla suuri määrä poliittisia pilakortteja. Huumori ja ironia saattoivat olla väkivaltaa tehokkaampi ase.

свернуть