Etelä-Karjalan ja -Savon maakuntaliitot haluavat kasvattaa tavaraliikenteen käytössä olevan Parikkala - Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kansainväliseksi raja-asemaksi. Tavoitteena on avata rajanylityspaikka tavaran lisäksi myös henkilöliikenteelle. Maanhankinnat ovat käynnissä ja kaavoituksen esisuunnitelma valmistumassa.

Ulkopoliittinen ja taloudellinen tilanne on hankala, mutta Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen uskoo raja-alueyhteistyön mahdollisuuksiin. Vaikeudet ovat voitettavissa; kahdenvälinen yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä kantaa kunnanjohtajan kaavailuissa hyvää hedelmää.

- Rajanylityspaikat ovat toimiva keino tiivistää taloudellista ja toiminnallista yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Tähän kannattaa panostaa, Huuskonen hehkuttaa.

Venäjä vetää,
Suomi jarruttelee

Venäjä esitti toukokuun puolivälissä Suomelle Parikkala – Syväoron avaamista kansainväliselle henkilöliikenteelle. Suomen valtionhallinnossa suhtauduttiin ainakin alkuun nihkeästi Venäjän suunnitelmiin saada lisää ylityspaikkoja Schengen -alueelle. Sisäministeriön mukaan nykyisten itärajan ylityspaikkojen kapasiteetti on riittävä. Enempää ei tarvita.

Iltalehden saamien tietojen mukaan Venäjän hallitus toimittaa uusista raja-alueyhteistyönäkemyksistään virallisen hanke-esityksen Suomelle muutaman viikon sisällä.

- Näin on. Venäjä tulee esittämään nootin muodossa Parikkalan kansainvälistämistä. Virallisen aloitteen jälkeen meidän on Suomessa pakko käynnistää keskustelut asiasta sekä kansallisesti että Suomen ja Venäjän kesken.

Tiestö valmiina Venäjällä

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mukaan tavaraliikenteelle tarkoitetun, nykyisin lähinnä Venäjän puuntuonnin varassa toimivan ylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi on perusteltua, koska tiestö on saatettu Venäjän puolella erinomaiseen kuntoon. Huuskonen on juuri ollut Venäjän puolella seuraamassa tiestön rakentamista Parikkalan suuntaan.

- Leveä federaatiotason valtatie tulee jo aivan lähelle valtakunnan rajaa. Pääväylältä on rakennettu viime vuoden aikana 30 kilometrin pätkä rajalle saakka. Viimeinen seitsemän kilometrin matka on viimeistelyä vaille valmis. Loppuosa valmistuu syksyllä, kertoo Huuskonen.


Vesa Huuskosen mukaan raja-aseman kansainvälistäminen on järkevää, koska Parikkalan korkeudelta on erittäin hyvät liikenneyhteydet sekä Suomeen että Venäjälle. Venäjällä matka taittuu vaivatta Laatokan ja Pietarin seuduille. Suomessa Savonlinnaan ja keskiseen Suomeen aina länsirannikolle saakka.

- Parikkala on logistisesti erinomainen ylityspaikka. Venäjällä nähdään tässä rajanylityspaikassa potentiaalia paljolti toimivien jatkoyhteyksien vuoksi.

Maakuntaliittojen suunnitelmissa hanke jatkuisi rajalta Suomen poikki. Suunnitteilla oleva valtatie nro 18 välittäisi kumipyöräliikennettä Parikkalasta Vaasaan ja sieltä edelleen lauttayhteyden kautta Ruotsin Trondheimiin.

- Tällä yhteydellä on varmasti merkitystä Venäjälle. Se lisää ilman muuta Parikkala-Syväoron houkuttelevuutta.

Turistit yli erillisluvilla

Tavaraliikenteelle tarkoitetun aseman kautta itärajan yli päästetään jo nyt paitsi tavaraa, myös turisteja. Turisteja kuljettava tilausajoliikenne on lisääntymään päin.

- Erillisluvalla turistiliikenne on mahdollista tälläkin hetkellä, selvittää Huuskonen.


Hanketta edistetty alueellisesti

Huuskonen uskoo, ettei 20 miljoonaa euroa maksavan kansainvälistämishankkeen valmistelussa ole tarpeen kuulla EU:n näkemystä. Ei, vaikka kyseessä onkin Schengen-alueen ulkoraja. Kunnanjohtajan mukaan Suomi voi itsenäisesti perustaa kansainvälisen rajanylityspaikan sopimalla siitä suoraan venäläisten kanssa. Hanketta onkin tähän saakka edistetty lähialueyhteistyön hengessä.

-Karjalan tasavallan hallinto ja Venäjän rajavartiopalvelu ovat olleet erittäin aktiivisia Parikkala- Syväoron kehittämisessä. Olemme tavanneet säännöllisesti. Seuraavassa tapaamisessa vaihdamme tietoa siitä, miten hankesuunnitelmat ovat edistyneet rajan molemmin puolin.

Parikkalan kunta, Savonlinnan kaupunki sekä Etelä-Savon ja Etelä–Karjalan maakuntaliitot panostavat nyt valtakunnallisiin vaikuttajiin. Hankkeen merkittävyydestä informoidaan määrätietoisesti ministereitä, kansanedustajia ja muita päättäjiä. Tavoitteena on rajan avaaminen Parikkalan korkeudella myös henkilöliikenteelle muutaman vuoden kuluttua.

Toimittaja: Tuula Malin
Kuvaaja: Kari Saastamoinen

свернуть